Sairastuin tänä keväänä toista kertaa vaikeaan masennukseen. Olen käynyt läpi useita eri lääkkeitä, terapioita, itsehoitoa ja rTMS hoidon. Masennus palasi kuitenkin uudestaan. Tiesin että seuraavaksi tulee puheeksi sähköhoito. Yritin etsiä ihmisten omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa sähköhoidosta internetistä. Huomasin että useat ovat kyselleet erilaisilla keskustelupalstoilla kokemuksia, mutta harvoin saaneet asiallisia vastauksia.
Tässä on minun kokemukseni sähköhoidosta. Käyn sähöhoidossa alustavan suunnitelman mukaan kuusi kertaa ja sen jälkeen arvioidaan hoidon vaste.
Sain hyvin vähän osastolta tietoa sähköhoitoon valmistautumisesta. Olin pelokas, koska en saanut selkeitä vastauksia ovatko käytössäni olevat lääkkeet turvallisia sähköhoidon kanssa. Usein myös lääkelistaltani puuttui merkinnät muihin perussairauksiin käytettävästi lääkkeistä. Psykiatrisella osastolla tuntui olevan tärkeintä että psyykelääkkeet ovat tiedossa ei niinkään onko muita perussairauksia. Kotiuiduin odottamaan sähköhoidon alkamista. Kun vihdoin osastolta tuli soitto, oli aika jo kahden päivän päästä. Kuulin että hiukset pitää pestä ja olla kuivat. Rauhoittavia lääkkeitä ei saa ottaa edeltävänä päivänä klo 16 jälkeen ja sovittiin erikseen mitä iltalääkkeitä otan ja milloin. Aamulääkkeitä en ottanut. Ravinnotta piti olla puolesta yöstä lähtien. Tämä varmasti riippuu mihin aikaan aamupäivällä hoito annetaan.
1 sähköhoito kerta; menin aulaan odottamaan läheisen saattamana. Annoin tavarani ystävälliselle hoitajalle ja minut ohjattiin suoraan sängylle, jossa sähköhoito annetaan. Paikalla oli toinen sairaanhoitaja ja anestesialääkäri. Varmistin vielä että sopivatko tietyt käyttämäni lääkkeet yhteen sähköhoidon kanssa. Hoitaja kertoi että laittaa maski kasvojeni ylle ja sieltä tulee happea. Lisäksi hoitaja laittoi monitorianturit ja happisaturaatiomittarin sormeen. Anestesialääkäri laittoi suoniyhteyden vasempaan kämmenselkään. Pyydettiin hengittämään muutaman kerran syvään maskista tulevaa ilmaa. Sen jälkeen anestesialääkäri laittoi nukutusaineen suoneen. Muistan että nukutusaine hieman kirveli.
Seuraava muistikuva on heräämöstä, jossa hoitaja kävi mittaamassa verenpainetta. Muistan että puheeni oli epäselvää, koska olin vielä melko unelias. Pian noustiin jo jalkeille ja pääsin seuraavaan huoneeseen syömään leipää ja kahvia. Kurkku tuntui hieman ärtyneeltä, mutta muita oireita en huomannut. Muistin asiat hyvin. Illalla sain voimakasta päänsärkyä ja siihen lääkettä. Lihakset tuntuivat jo hieman aristavilta. Sain viettää yön osastolla. Tänään kotiuduin. Lihakset ovat olleet hyvin kipeät ympärikehoa. Lihaskipua en ole kokenut ahdistava, lähinnä kuin olisi käynyt aerobic-tunnilla monen vuoden tauon jälkeen. Nielun lihakset ovat kipeät ja nieleminen sattuu. Kaikki viileä ja pehmeä ruoka tuntuu sopivalta. Vielä en ole huomannut vastetta mielialassa. Huomenna on toinen kerta sähköhoitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti